Draosia - (Keisarikunta)

Usein Draosiasta puhutaan vain Keisarikuntana vaikkei se suinkaan ole ainoa despoottinen valtio Fwyncorlaenissa. Vuosisatojen kiistämätön meriherruus ja kauppamahti ovat tehneet Draosiasta ihmisten ylimmän auktoriteetin, liittovaltion ja maailmanpoliisin.

Draosia on periaatteessa 26 maakunnan liittovaltio. Paikallishallinto toimintaa esiintyy vahvana lähes koko keisarikunnan alueella. Maakunnat toimivat itsessään hyvin valtiomaisesti. Tämän saattaa satunnainen matkailija huomata mm. rajavartioina ja tulleina siirryttäessä maakunnasta toiseen.

Jokainen maakunta on jaettu useampaan piirikuntaan siten että yhden piirikunnan asukasmäärä on noin 1000 vakituista asukasta. Standardoinnilla on pyritty tasapuolisuuteen ja kätevyyteen. Katso asevelvolisuus.

Keisari on ylin hallitsija ja hänen valtaistuimensa on vindmorsin kaupungissa, jossa hänellä on oma henkilökohtainen armeijansa. Käytännön paikallishallinnon hoitavat aateliset keisarin mandaatilla. Jokaisella maakunnalla on oma mihansa, jonka arvonimi periytyy suvussa, ellei sukua sitten syystä tai toisesta syrjäytetä. Myös jokaisella mihalla on vaihteleva määrä omia vasalleja vaihtelevilla valtaoikeuksilla. Pikkuaatelisia Draosiassa onkin melko paljon. Aatelisilla on myös omat armeijansa, joita heidän on ylläpidettävä keisaria varten pyhässä laissa määrätty määrä joukkoja.

Jokaisessa maakunnassa on kuitenkin aatelisista täysin riippumaton virkamies edal, joka keisarin nimittämänä toimii tämän edustajana maakunnassa. Edalilla on oma pieni maa-alueensa, joka ei ole millään muotoa paikallisen mihan päätösvallan alaisena. Keisarin edustajana kuuluu edalin valvoa ja vaalia valtion uskonnon täytäntöönpanoa ja lakien noudattamista. Asemastaan johtuen edal myöskin on keisarillisen lain edustaja maakunnassa ja lailliset asiat, joita syystä tai toisesta eivät aateliset voi ratkaista (tai päätöksestä on valitettu) kuuluvat hänen hoidettavikseen, ellei hän päätä siirtää asiaa korkeamman päätäntävallan haltuun, mitä tapahtuu hyvin harvoin. Pääkaupungissa on virkaa tekevä Maedal, edalien 'esimies', joka yleensä on keisarin henkilökohtainen uskottu tai sukulainen. Edaleilla on myös melko usein omia alaisia ja virkamiehiä, mutta usein melko suppeissa määrin rajallisista resursseista johtuen.

Vaikkakin suurinosa Draosian asukkaista on keskiverto köyhiä, Pyhä Laki määrittää heille oikeuden piirikunnan ylläpitämään kolhoosimajoitukseen. Tietysti kolhoosi vaatii vastapalveluksena mittavan työpanoksen kolhoosin toiminnan ylläpitämiseen (Maalla peltotöitä jne, kaupungeissa kädentöitä.)

Kolhoosien asukkaita nykyään halveksitaan ja toiminta onkin jäämässä vain niiden käyttöön joilla ei ole varaa omaan itsenäiseen elämään. Kolhooseilla on kuitenkin suuri historiallinen merkitys keisarikunnan entisenä työjuhtana joka sota-aikoina pystyi ylläpitämään valtavaa armeijaa pelkästään naisväen voimin. Kolhoosilaitosta ei kuitenkaan ole tarvittu sotatoimien puutteessa ja kehitys on pysähtynyt aivan liian kauan sitten.

Draosiassa on vain yksi virallinen uskonto Utspa, jonka loi noin neljäsataa vuotta sitten yhteiskuntafilosofi Fjolsa Endel, mutta se nostettiin valtionuskonnon viralliseen asemaan ja sitä alettiin pakottamaan kansalle vasta noin kaksisataa vuotta sitten keisari Radacal II aikana.

Tästä virallisesta uskonnosta huolimatta ovat Draosian vanhat uskonnot edelleen monissa kauemmissa valtakunnan kolkissa edelleen harjoitettuja ja huhutaan, että myös jotkin aatelisperheetkin kuolemanrangaistuksen uhasta piittaamaatta palvovat vieläkin vanhoja jumalia. Käytännössähän on niin, ettei uskon puhtautta voida koko valtakunnan alueella tarkkaan valvoa ja Draosiassa rehottaakin monimuotoinen kultismi, joka on paljolti juuri seurausta ja vastaliikettä valtionuskonnolle.

<tähän nätti taulukko asukaslukuineen ja muine statseineen>

Uusi ranta

Rotuoppia ja ihmisyyden ylivertaisuutta vaaliva ääriryhmä.

Taivaan kutsu

Vanhoja jumalia palvova rauhallinen ryhmittymä.

Maleskarin lapset

Makaabereja rituaaleja harrastava fanaattinen kultti.

Työ

Laillinen maatyöläisten ja muun alaluokan työväen järjestö, joka kannattaa maan tasajakoa ja yrittää puolustaa heikompien oikeuksia. Monesti syrjäisemmillä seuduilla riitaantunut maanomistajien kanssa.